Riboflaviini on tärkeä kehon energia-aineenvaihdunnalle. Se edistää ihon, näön, limakalvojen ja punaisten verisolujen pysymistä normaaleina. Lisäksi se pitää yllä raudan normaalia aineenvaihduntaa. Riboflaviini edistää solujen suojaamista hapetusstressiltä ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Riboflaviini tunnetaan myös nimellä B2-vitamiini.
Mistä saa riboflaviinia?
Riboflaviini on ruoassa yleensä sitoutuneena proteiiniin, joten runsasproteiiniset ruoat ovat myös hyviä riboflaviinin lähteitä. Eläinkunnan lähteistä hyviä ovat maitovalmisteet, liha, sisäelimet, kalan mäti ja kananmunat. Kasvikunnan valmisteista pavut, sienet ja pähkinät ja esimerkiksi karpalo sisältävät paljon riboflaviinia. Myös oluthiivahiutaleet ja rikastetut kasvimaitovalmisteet ovat hyviä riboflaviinin lähteitä.
Riboflaviini imeytyy tehokkaammin eläinkunnan tuotteista kuin kasviperäisistä ruoka-aineista. Jos siis olet kasvisruokailija tai vegaani, on hyvä tarkastaa, että saat riittävästi riboflaviinia päivittäin.
Riboflaviinin puutos
Riboflaviinin puutos on Suomessa harvinaista mutta alkavia muutoksia voi tulla niille, joilla vitamiinin saanti tai imeytyminen ei ole riittävää. Riskiä puutokselle lisää nesteenpoistolääkkeiden (diureetit) käyttö, alkoholin suurkulutus ja yksipuolinen ruokavalio, esimerkiksi vanhuksilla. Oireita riboflaviinin puutoksesta ovat erilaiset ihomuutokset, huulien haavaumat ja hermosto-oireet, kuten tunto- tai kylmäherkkyys.
Yliannostuksen vaaraa riboflaviinissa ei ole, koska ylimääräinen riboflaviini poistuu elimistöstä virtsan mukana. Toisaalta liiallinen riboflaviinin saanti vaikeuttaa sen imeytymistä.
Riboflaviini ja ravintolisät
Riboflaviini on yleinen ainesosa monivitamiinivalmisteissa, mutta sitä on lisänä myös esimerkiksi magnesiumvalmisteissa tai nestemäisissä rautavalmisteissa. Tutustu Tolonen terveystuotesarjan monivitamiineihin tästä ja ubikinoni-valmisteisiin tästä.
