Mitä vitamiinit ovat?

Vitamiinit ovat ruoassa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä. Niiden päivittäinen tarve on vitamiinista riippuen mikro- tai milligrammojen suuruinen (µg tai mg). Vitamiinit jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin vitamiineihin. Hyvä muistisääntö on, että A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia, ja loput vesiliukoisia.

Mitä kivennäisaineet ja hivenaineet ovat?

Kivennäisaineet ovat epäorgaanisia alkuaineita. Eri kivennäisaineilla on omat tehtävänsä kehon toiminnoissa. Esimerkiksi magnesium edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa ja edistää energia-aineenvaihduntaa. Kivennäisaineet jaetaan kahteen ryhmään päivittäisen saantitarpeen mukaan:

  • Makrokivennäiset, joiden tarve on yli 100 milligramma päivässä.
  • Mikrokivennäiset eli hivenaineet, joiden tarve on pienempi kuin 100 milligrammaa päivässä.

Arkikielessä kivennäisaineita kutsutaan usein mineraaleiksi. Nimitys juontaa englanninkielisestä sanasta ”minerals”.

Miksi vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruoasta on tärkeää?

Ihmisen elimistö on hieno koneisto, joka pystyy moneen. Vitamiineja tai kivennäisaineita elimistö ei kuitenkaan tuota itse tai tiettyjä vitamiineja muodostuu hyvin pieniä määriä. Elimistön toiminnalle vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä ja siksi niiden saanti pitää turvata ravinnosta.

Tärkeimmät vitamiinit ja kivennäisaineet

Jokaista vitamiinia ja kivennäisainetta (tai mineraalia) tarvitaan. Tiettyjen vitamiinien tai kivennäisaineiden tarve voi kuitenkin korostua elämäntilanteen, elämäntapojen tai ruokavalion takia. Koska Suomessa aurinko paistaa harvemmin kuin vaikka Etelä-Euroopassa, D-vitamiinilisä on tarpeen monelle. Kasvisruokailijoilla ja vegaaneilla taas korostuu B12-vitamiinin tarve, koska sitä ei saa kasvikunnan tuotteista. Raudan tarve on suurempi niillä, joilla on esimerkiksi runsaat kuukautiset. Vitamiineilla ja kivennäisaineilla on myös monia synergistisiä vaikutuksia kuten vaikka kalsiumilla ja D-vitamiinilla tai foolihapolla ja B12-vitamiinilla. Kalsium ei voi imeytyä ilman D-vitamiinia eikä elimistö voi käyttää foolihappoa hyväkseen ilman B12-vitamiinia.

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan:

  • Vähintään 1/5 suomalaisesta saa A-, ja D-vitamiinia sekä tiamiinia ja foolihappoa liian vähän verrattuna keskimääräiseen tarpeeseen.
  • Miehet saivat lisäksi riboflaviinia ja C-vitamiinia alle tarpeen.
  • Naisista suurin osa saa rautaa alle tarpeen.

Kannattaa siis käydä oma ruokavalio läpi ja tiedostaa, mitä vitamiineja, kivennäisaineita tai muita ravintoaineita ravinnostaan saa riittävän määrän. Ravintolisät voivat olla hyvä apu täydentämään ruokavaliota.

Alla paljon lisätietoa Tolonen-terveystuotteissa käytetyistä vitamiineista ja kivennäis- sekä hivenaineista!

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.

Lähteet:

Aro, A., Mutanen, M., Uusitupa, M., 2003. Ravitsemustiede. Duodecim, Helsinki.

Eerola, H., 2022. Kalsium (P-Ca, P-Ca-albk ja P-Ca-ion), 2016. Duodecim Terveyskirjasto. Lähde noudettu 24.2.2022:  https://www.terveyskirjasto.fi/snk03063

Evira, 2016. Ravintolisäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille. Eviran ohje 17012/5. Lähde noudettu 18.2.2022: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/ravintolisat-ja-taydennetyt-elintarvikkeet/

Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S., Sääksjärvi, K., 2018 (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, THL Raportti 12/2018. Lähde noudettu 20.2.2022: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mustajoki, P., 2022. Magnesium. Lääkärikirja Duodecim. Lähde noudettu 24.2. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00818

Schwab, U., 2021. Vitamiinit, Lääkärikirja Duodecim. Lähde noudettu 18.2.2022 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01300

Schwab, U., 2021. Raudanpuute ja ravitsemus, Lääkärikirja Duodecim. Lähde noudettu 24.2.2022: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01287

Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, 5. korjattu painos (pdf). Lähde noudettu 18.2.2022: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf