Vastustuskyky, tai immuniteetti, on elimistön puolustusjärjestelmä erilaisia tulehduksia eli infektioita vastaan. Immuniteetti tulee latinan kielen sanasta immunitas, joka tarkoittaa koskemattomuutta. Elämän kannalta keskeistä on torjua haitallisia mikrobeja eli viruksia ja bakteereita, sekä alkueläimiä ja matoja.
Arkisessa puheessa Suomessa vastustuskyky yleensä liitetään virusten ja bakteerien aiheuttamien tulehdusten torjuntaan.
Vastustuskyky on monimutkainen ja monipuolinen elimistön puolustusjärjestelmä ja jokaiselle yksilöllinen. Usein puhutaan myös luontaisesta immuniteetista tai vastustuskyvystä.
Vastustuskyky jaetaan lääketieteessä epäspesifiin ja spesifiin eli hankittuun immuniteettiin.
Epäspesifi immuniteetti on samanlainen ihmisillä, nisäkkäillä, liskoilla ja linnuilla. Se perustuu esimerkiksi ihon ja limakalvojen antamaan suojaan haitallisilta mikrobeilta. Toisin sanoen hyvinvoiva iho ja hyvinvoivat limakalvot esimerkiksi nenässä estävät haitallisten mikrobien, kuten vaikka flunssavirusten, pääsyn elimistöön.
Spesifin vastustuskyvyn perusta kehittyy jo raskauden aikana sekä heti syntymän jälkeen, etenkin ensimmäisen elinvuoden aikana. Spesifi vastustuskyky jatkaa kehittymistään myös läpi elämän, esimerkiksi sairastettujen infektioiden tai rokotusten myötä. Spesifisellä immuniteetilla on ”muisti”, ja se osaa puolustaa elimistöä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan tehokkaasti.
Sekä epäspesifi että spesifi immuniteetti toimivat yhteistyössä torjuen haitallaisia mikrobeja.
Joillain meistä on siis jo synnynnäisesti vahvempi vastustuskyky, mutta vastustuskykyä voi myös tukea elämäntapavalinnoillaan.
Paras tapa tukea vastustuskykyä on huolehtia siitä, että noudattaa terveellisiä elintapoja.
Pidä itsestäsi ja vastustuskyvystäsi huolta varmistamalla nämä asiat:
Jos et esimerkiksi nuku riittävästi tai unenlaatusi on heikentynyt, on hyvä miettiä mistä se johtuu ja mitä voi tehdä, että unta saa riittävästi. Esimerkiksi vaihdevuosien aikaan unenlaatu saattaa heikentyä oleellisesti, mutta syytä ei välttämättä itse tule ajatelleeksi. Lue lisää vaihdevuosista tästä.
Vitamiinit ovat ravinnossa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä. Kivennäisaineet ovat epäorgaanisia alkuaineita. Ihmisen elimistö on hieno koneisto, joka pystyy moneen. Vitamiineja tai kivennäisaineita elimistö ei kuitenkaan tuota itse, tai tiettyjä vitamiineja muodostuu elimistössä hyvin pieniä määriä.
Samaan aikaan vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle ja siten myös vastustuskyvylle. Siksi niiden saanti pitää turvata ravinnosta. Mikäli sinusta tuntuu, ettet saa kaikkea tarvitsemaasi päivittäisestä ruoasta, ravintolisät voivat olla yksi lisä päivittäisiin rutiineihin.
Vitamiineille ja kivennäisaineille on hyväksytty erilaisia terveysväittämiä. Näitä samoja väitteitä näet myös ravintolisäpakkauksissa, kuten esimerkiksi ”Sinkki edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa”. Luonnollisesti sinkki tekee näin, olipa sen lähde sitten ruoka-aine tai ravintolisä.
Kuvassa näet listauksen niistä vitamiineista ja kivennäisaineista, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa eli pitävät vastustuskykyä yllä. Voit myös lukea lisää eri vitamiineista ja kivennäisaineista sekä niiden tehtävistä ja tarpeesta tästä.
Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.
Lähteet:
Ravitsemus- ja terveysväiteluettelo EU 432-2012. https://ec.europa.eu/food/safety/labelling_nutrition/claims/register/public/?event=search
