Jodi (I) edistää kilpirauhashormonien normaalia tuotantoa, kilpirauhasen normaalia toimintaa, normaalia energia-aineenvaihduntaa, normaalia kognitiivista toimintaa, hermoston normaalia toimintaa ja ihon pysymistä normaalina. Jodia kutsutaan joskus kilpirauhashormoniksi, joka kuvaa sen tärkeää roolia ravinnossa.

Jodin lähteet ravinnossa

Suomalaisten merkittävin jodin lähde on maito ja maitovalmisteet. Myös äyriäiset ja kananmuna ovat hyviä jodin lähteitä. Koska Suomen maaperässä on niukasti jodia, sitä on lisätty ruokasuolaan. Ruoanlaitossa kannattaakin käyttää jodioitua ruokasuolaa, joka on suomalaisessa ruokavaliossa myös merkittävä jodin lähde. Jodioidun ruokasuolan käyttö on viime vuosina vähentynyt esimerkiksi sormisuolan yleistyttyä.

Vegaaninen tulee kiinnittää jodin saantiin erityistä huomiota, ja heidän on suositeltavaa käyttää jodioitua ruokasuolaa sekä rikastettuja elintarvikkeita tai ravintolisiä.

Jodin puute ja liikasaanti

Lievä jodin puute ei aiheuta oireita. Jos saantia on liikaa tai liian vähän, kilpirauhanen alkaa oireilla. Raskauden ja imetyksen aikana on tärkeää saada riittävästi jodia, jotta sikiön kehitys on normaalia.

Jodi ja ravintolisät

Jodia on saatavilla omina valmisteinaan, ja sitä on usein monivitamiinivalmisteissa. Tutustu Tolonen terveystuotesarjan monivitamiineihin tästä.

 

Tolonen_800x800_Kivennais_Jodi.png

Joillekin kivennäisaineille on määritelty turvallinen saannin yläraja (UL-arvo). Jodille se on aikuisilla 600 µg vuorokaudessa.

* Päivittäinen saantisuositus: Suomalaiset suositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta). Esitetty aikuisille. Lapsille ja erityisryhmille voi olla omat suosituksensa. Lisätietoa tästä.

** Päivittäisen saannin vertailuarvo: Euroopan elintarviketurvallisuusviraston päivittäiset saantisuositukset, jotka ovat 100 % päivittäisestä saantisuosituksesta. Näitä käytetään ravintolisien pakkausteksteissä. Lisätietoa tästä.

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.